Päivä Itä-Suomen Biopankin laboratoriossa
24.06.2019
On toukokoinen tiistaiaamu. Olen kävelemässä kohti Puijon Sairaalaa, toista KYSin päärakennuksista, kun vastaani kävelee Ulla, yksi uusimmista työntekijöistämme. Hän tervehtii minua hymyillen ja kertoo olevansa juuri lähdössä Joensuuhun. Ulla on kevään aikana kierrellytkin melko tiheään Pohjois-Savon maakunnissa sekä muualla Savossa ja Itä-Suomessa kertomassa biopankkimme toiminnasta.
Saapuessani laboratorioomme kuulen nesteenkäsittelyrobottimme jo olevan täydessä toiminnassaan. Miia on tekemässä DNA-eristystä. Yhden aamupäivän aikana saamme eristettyä DNA-näytteet lähes 100:lta biopankkiluovuttajalta. Eristyksen jälkeen näytteiden puhtaus ja pitoisuus mitataan jatkokäsittelyä varten. Oma aamupäiväni meneekin tänään edellisten DNA-näytteiden mittaukseen. Siirryn siis toiseen laboratoriotilaamme, jonka olemme nimenneet ”sivulabraksi”.
Sivulabrassa omat työnsä ovat aloittamassa myös Pauliina ja uusi kesätyöntekijämme, Simo. Pauliina on juuri lähdössä hakemaan näytteitä ja tyhjentämään kolmea biopankkisuostumusten palauttamiseen tarkoitettua postilaatikkoa Kaari-, Säde- ja Puijon sairaalan auloista. Täytetyn suostumuslomakkeen voi palauttaa milloin tahansa näihin postilaatikoihin asioidessaan KYSillä.
DNA-mittausten jälkeen siirryn päälaboratoriomme toimiston puolelle. Tallennettuani äsken saamani tulokset, avaan päivitettävänä olevan työohjeen, jonka työstämiseen seuraavaksi siirryn. Olemme jakaneet laboratoriotoimintomme työpisteisiin, ja näille jokaiselle on nimetty oma vastuuhenkilö. Oma vastuualueeni on DNA-eristys, jonka parissa olenkin saanut nyt työskennellä yli puolitoista vuotta.
Ovi avautuu takanani. Ella saapuu skannerilta. Skannaus on yksi työpisteistämme, jossa skannaamme kudosleikelaseja digitaaliseen muotoon. Tämä nopeuttaa ja helpottaa monen tutkijan työtä, kun leikkeitä ei tarvitse tarkastella enää ainoastaan perinteisellä mikroskoopilla. Kello lähenee puolta kahtatoista, nyt voisi olla lounastauon aika.
Robottikin saa hetken lepotauon DNA-eristysten jälkeen, kunnes Marjo aloittaa sillä verinäytteiden käsittelyn. Niiden parissa robottimme viettääkin jokaisen arki-iltapäivän. Verinäyte, eli kaksi n. 9 ml putkea, on pääasiallinen biopankkinäyte, joka pyritään saamaan jokaiselta biopankkiluovuttajalta muiden näytteenottojen yhteydessä. Robotti jakaa näistä kahdesta putkesta kokoverta, plasmaa, seerumia ja valkosolunapin (joista myöhemmin tehdään DNA-eristys) pienempiin putkiin, jotka pakastetaan ja siirretään lopulta nestetyppisäiliöön. Lämpötila näissä säiliössä on n. -185 °C, ei kannata siis unohtaa sopivia suojavarusteita!
Tänään verinäytteiden lisäksi tuli myös pari nestebiopsianäytettä. Iltapäivän hoidan neljättä työpistettämme, johon kuuluu myös näiden nestebiopsia-plasmanäytteiden käsittely. Käsittelemme nestebiopsiat käsin, joten aivan kaikkea pipetointityötä robotti ei ole vielä korvannut. On kahvitauon aika. Kahvihuoneemme alkaa käydä jo pieneksi henkilömäärän kasvaessa, mutta yhteiset kahvihetket tuovat monesti piristystä työkiireiden keskelle. Ensi vuonna pääsemme aivan uusiin tiloihin, joissa tilaakin on sitten enemmän. Loppupäivän käytän sähköpostien lukemiseen ja biopankkisuostumusten kirjaamiseen, joita meille saapuu postilaatikoiden lisäksi postissa pitkin päivää. Lähtiessäni kotiin hieman neljän jälkeen, labraan jää vielä Marjo tekemään viimeisetkin verinäytteen valmiiksi. Illaksi ja yöksi laboratoriomme hiljenee ja jää odottamaan seuraavan päivän askareita.
Teksti: Aino-Kaisa Piironen, kuva: Sami Koskelainen
