Biopankkitutkimuksia Itä-Suomen Biopankista – Yhdistetty biopankki- ja elintapatieto tarjoaa keinoja tyypin 2 diabeteksen kehittymisen ja etenemisen tutkimiseen
20.01.2021
Itä-Suomen Biopankin ja Itä-Suomen yliopiston Kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkimuksessa kehitettiin uusi toimintamalli elintapatietojen keräämiseen ja yhdistämiseen biopankkiaineistoon sähköisellä elintapakyselyllä. Toimintamalli pilotoitiin ottamalla yhteyttä 497 biopankkisuostumuksen antaneeseen tyypin 2 (T2D) ja raskausajan (GDM) diabeetikkoon, jotka olivat antaneet biopankkisuostumuksessaan luvan yhteydenottoon. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa biopankkiaineiston hyödynnettävyydestä monitekijäisten sairauksien tutkimuksessa, keskittyen T2D:n kehittymiseen.
Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan yhdistetystä biopankki- ja elintapatietoaineistosta tunnettuja T2D:een liittyviä biomolekyylisiä, fysiologisia ja elintapatekijöitä. Kliininen biopankkiaineisto koostui laboratoriomittauksista (n=30 261) viimeisen 13 vuoden ajalta, sekä painoindeksi (BMI)- (n=1 343) ja verenpainemittaustuloksista (n=6 265) viimeisten 9 vuoden ajalta. Elintapakyselyssä oli kysymyksiä ruokavaliosta, liikunnasta ja tupakoinnista.
Tutkittavien kontaktointi, kliinisten tietojen haku biopankista sekä elintapakyselyn tekninen toteutus onnistuivat. Useita T2D:een yhdistettyjä verestä mitattavia merkkiaineita ja joitakin elintapariskitekijöitä, kuten epäsuotuisa rasvan laatu sekä vähäinen kasvisten ja hedelmien määrä ruokavaliossa, tunnistettiin biopankki- ja elintapatietoaineistosta. Elintapakyselyn osallistumisaktiivisuus jäi kuitenkin pieneksi (11 %), eikä elintapatekijöitä voitu tutkia kunnolla. Tehokkaampia tapoja elintapatietojen keräämiseen tarvitaan siten edelleen.
Lihavuus nousi oletetusti esiin merkittävänä sairauteen liittyvänä tekijänä, sillä yli 80 % sekä T2D- että GDM-potilaista oli ylipainoisia tai lihavia (BMI > 25 kg/m2). Esidiabeteksen ja T2D:n kehittymiseen liittyviä ennustavia muutoksia havaittiin GDM-potilaiden sokeri- (HbA1c ja paastoglukoosi) sekä rasva-aineenvaihduntaa (HDL-kolesteroli) kuvaavissa laboratorioarvoissa 6 vuotta GDM diagnosoinnin jälkeen.
Biopankeissa on kliinistä terveystietoa kasvavasta määrästä sairauksia sekä tutkimustuloksia ja sairaustapahtumia eri pituisilta ajanjaksoilta. Tietojen ohella biopankeissa on mm. veri-, kudos- ja selkäydinnestenäytteitä sekä perimätietoa. Lisäksi mahdollisuus suostumuksen antaneiden uudelleen kontaktointiin lisätutkimuksia varten mahdollistaa vieläkin kokonaisvaltaisemman terveys- ja hyvinvointitietojen keräämisen ja hyödyntämisen tutkimuksissa. Tämä pilottitutkimus havainnollisti, että biopankkiaineistoa voidaan hyödyntää myös monitekijäisten sairauksien, kuten T2D:n, tutkimuksessa.
– – –
Biobank and lifestyle data provide opportunities to study development and progression of type 2 diabetes
Aino-Kaisa Piironen, Elina-Järvelä Reijonen, Ursula Schwab, Arto Mannermaa
– – –
Juttusarjassa kerrotaan esimerkkejä tutkimuksista, joihin on luovutettu tietoa ja/tai näytteitä Itä-Suomen Biopankista.
Lisätietoa Itä-Suomen Biopankin biopankkitutkimuksista
